Koliinin rooli ihmisen ravitsemuksessa

Johdanto

Koliini on ihmiskehon välttämätön ravintoaine. Sillä on tärkeä rooli useissa ihmisen terveyden kannalta tärkeissä fysiologisissa prosesseissa, sillä jokainen elimistömme solu käyttää sitä. Huolimatta koliinin tärkeydestä sen merkitystä vähätellään yleensä valtavirran ravitsemuskeskustelussa. [1]

Tämä katsaus sisältää tieteelliset tosiasiat, fysiologiset toiminnot, ravinnon lähteet ja koliinin aineenvaihduntatiet. Käymme läpi myös riittämättömän saannin aiheuttamat terveysongelmat.

Institute of Medicine tunnusti vuonna 1998, että koliini kuuluu ravinnon tarpeisiin [2]. Vuodesta 1998 lähtien koliiniin on kiinnitetty paljon huomiota sen tärkeän roolin vuoksi ihmisten terveydelle. Se on fosfolipidien, välittäjäaineiden ja metyylidonoreiden ainesosa, joka vaikuttaa solujen rakenteeseen, neurotransmissioon, rasva-aineenvaihduntaan ja epigeneettiseen säätelyyn. Koliini ryhmitellään usein muiden B-vitamiinien kanssa.

Fysiologiset toiminnot

Koliinin ensisijainen tehtävä on solukalvojen eheys [3], jossa se osallistuu tärkeimmän fosfolipidin, fosfatidyylikoliinin, synteesiin. Tämä tehtävä ulottuu myös välittäjäaineiden, erityisesti asetyylikoliinin, synteesiin, mikä vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, muistiin ja lihasten hallintaan. Koliini on elintärkeää rasva-aineenvaihdunnassa ja auttaa rasvan kuljetuksessa. Koliinilla on tärkeä rooli ei-alkoholista rasvamaksaa mahdollisesti korjaavassa ja maksan steatoosia ehkäisevässä toiminnassa.

Ravinnon lähteet ja aineenvaihduntatiet

Ravinnon sisältämä koliini on peräisin pääasiassa eläintuotteista, kuten kananmunista, maksasta, kalasta ja siipikarjasta. Koliinia on myös kasviperäisissä lähteissä, mutta paljon pienempiä määriä. Näihin kasviperäisiin lähteisiin kuuluvat ristikukkaiset vihannekset ja palkokasvit [5]. Kun koliini sulatetaan, se fosforyloidaan fosfokoliiniksi, jonka jälkeen se metyloituu peräkkäin betaiiniksi tai muuntuu asetyylikoliiniksi Kennedyn reitin kautta. Ylimääräinen koliini voi hapettua betaiiniksi, mikä edistää homokysteiinin aineenvaihduntaa.

Kananmunat ovat yksi parhaista koliinin lähteistä. Yksi kananmuna voi sisältää noin 147 mg koliinia, mikä on noin 27 % koliinin päivittäisestä arvosta [8].

Yhdysvalloissa noin puolet ravinnon kautta nautitusta koliinista on fosfatidyylikoliinin muodossa [6,7].

Suositeltu päivittäinen arvo

FDA on asettanut koliinin päivittäiseksi arvoksi 550 mg päivässä [4]. Tämä koskee sekä aikuisia että lapsia (4-vuotiaita ja vanhempia). Päivittäinen arvo perustui väestöä kattavaan riittävään koliinin saantiin [4].

Koliinin riittävä saanti eroaa päivittäisestä arvosta [4]. Vähintään 19-vuotiaiden päivittäinen riittävä saanti on 550 mg miehillä ja 425 mg naisilla. Raskaana oleville naisille riittävä saanti on 425 mg, mutta imettäville naisille 550 mg.

Ravintolisät

Koliinia voidaan täydentää erilaisilla ravintolisätuotteilla. Nämä ravintolisät sisältävät usein vain koliinia, mutta ne voivat sisältää myös B-kompleksivitamiineja tai monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteita [9].

Ravintolisien tyypilliset koliinimäärät vaihtelevat 10 mg:sta 250 mg:aan.

Ravintolisissä olevia koliinin muotoja ovat koliinibitartraatti, fosfatidyylikoliini ja lesitiini.

Riittämättömän saannin terveysvaikutukset

Koliinin puute ilmenee maksan toiminnan heikkenemisenä, lihasvaurioina ja kognitiivisina häiriöinä. Raskaana olevat naiset ovat erityisen alttiita koliinin puutteelle, koska sikiön hermoston kehittyminen vaatii enemmän.

Jotkut geneettiset variantit vaikuttavat koliiniaineenvaihduntaan, mikä voi lisätä koliinin puutetta kyseisillä henkilöillä. Yksi yleisesti mainittu geneettinen muunnos on MTHFR.